Pörssilistautumisesta keskusteltiin Kuopion alueen kauppakamarin ja pörssikaupankäynnin ja -teknologian, markkinainformaation ja listayhtiöpalveluiden tarjoaja Nasdaqin yhdessä järjestämässä Matkalla pörssiin! -tilaisuudessa, joka järjestettiin 15.9.2022 Kuopiossa. Tilaisuudessa tuotiin esille se tosiasia, että Itä-Suomessa on vähäisesti pörssiyhtiöitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ainoastaan kolme listautujaa on tullut Itä-Suomesta. Alueella on kuitenkin tunnettuja pörssiyhtiöitä, kuten esimerkiksi Ponsse Oyj, Olvi Oyj ja Atria Oyj.
Helsingin pörssissä on kaksi markkinapaikkaa: päälista ja First North -markkinapaikka. Päälistalta löytyvät isommat yhtiöt, joille on asetettu tiukemmat vaatimukset esimerkiksi IFRS-kirjanpidon ja sijoittajaviestinnän suhteen. First Northissa on päälistaa hieman kevyemmät vaatimukset ja sinne listautuu pienemmät yhtiöt. Sitä pidetään myös joustavana tapana listautua ja monesti se on välivaihe päälistalle menossa. Vuosi 2021 oli Nasdaqissa pohjoismaisten markkinoiden ennätysvuosi. Pörssiin listautui yhteensä 219 yritystä, jotka keräsivät 13,5 miljardia euroa pääomaa. Viime vuonna Suomessa yhteensä 31 yhtiötä listautui pörssiin. Suurin osa listautumisista tapahtui First Northiin.
Pörssilistautumisen edut ja mahdollisuudet
Pörssilistautumisen etuja ja mahdollisuuksia käsiteltiin Nasdaq Helsingin Minna Korven moderoimassa asiantuntijapaneelissa, johon oli kutsuttu Nordean Alexandra Therman-Londen, Oaklins Merascon Antti Maila, Roschierin Antti Ihamuotila ja LeadDeskin Olli Nokso-Koivisto.
Keskusteluissa tuli esille, että enenevissä määrin on ymmärretty pörssin olevan varteenotettava keino kasvaa. Suomessa on perinteisesti nojauduttu suhteellisen vähän ulkopuoliseen pääomaan ja pörssiin listautuminen perustuu juuri ulkopuolisen pääoman hankkimiseen. Yritykset hankkivat pääomaa monesta lähteestä ja rahastot ovat täydempiä kuin koskaan. Pääoman kerääminen esimerkiksi Venture Capitaleilta (VC) eli pääomasijoittajalta on yksi tapa hankkia ulkopuolista rahoitusta, mutta pörssiin verrattuna se on riskipitoisempaa. Yleensä pääomasijoittajat hakevat kasvua aggressiivisesti, jonka seurauksena pääomasijoittajan on mahdollista saada tekemänsä sijoitus takaisin moninkertaisena. Toisaalta yrittäjien kannalta pääomasijoittajien mukaantulo saattaa tarkoittaa päätäntävallan pienenemistä. Listautumisessa vanhoilla yrittäjillä pysyy kontrolli yrityksestä paremmin kuin pääomasijoituksessa.
Syitä listautumisella on useita ja niitä voivat olla esimerkiksi seuraavat syyt:
• Pääoman saatavuus kasvun ja investointien turvaamiseksi
• Kauppapaikka osakkeelle ja markkina-arvo yhtiölle
• Osakkeet toimivat maksuvälineenä yritysostoissa
• Omistajarakenne monipuolistuu ja kansainvälistyy
• Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mahdollistaminen
• Optimoi sisäistä tehokkuutta ja päätöksentekojärjestelmiä
• Lisää yhtiön näkyvyyttä
• Lisää yhtiön luotettavuutta ja tunnettuutta
• Yhtiö saa paremmilla ehdoilla velkarahoitusta
Asiantuntijoiden mukaan valmistautuminen listautumiseen tulee aloittaa hyvissä ajoin ja siihen tulee varata aikaa noin 6 kuukautta neuvonantajien valinnasta. Listautuminen sitoo toimitusjohtajan aikaa merkittävästi ja hänellä on oltava palo sekä näkemys listautumiseen. Myös yhtiön hallituksessa on hyvä olla kokemusta listautumisesta, vaikka käytössä on neuvonantajia, kuten esimerkiksi juristeja. Yhtiölle listautumisesta tulee merkittävästi kustannuksia, jotka voivat olla esimerkiksi 0,5–1 miljoona euroa. Kustannukset ovat kuitenkin pienet pääoman lisääntymiseen suhteutettuna.
Itäsuomalaisten yritysten pörssilistautumisen esteet
Tilaisuudessa tuotiin myös esille arvioita esteistä, jotka ovat vaikuttaneet itäsuomalaisten yritysten vähäiseen listautumisintoon. Yhtenä esteenä voi olla se, että listautuminen koetaan liian byrokraattisena ja hankalana. Näiden lisäksi syynä voi olla se, että alueella ei ole paljon yrityksiä, jotka ylipäätään haluavat kasvaa. Esimerkiksi perheomisteisilla yrityksillä ei ole välttämättä halukkuutta omistuspohjan laajentamiseen. On myös mahdollista, että alueen yritysten edustamat toimialat voivat vaikuttaa kasvuhalukkuuteen. Toisaalta tällä hetkellä pörssissä olevat yhtiöt edustavat hyvinkin erilaisia toimialoja.
Onneksi kuitenkin kehitystä parempaan suuntaan on havaittavissa ja listautuminen nähdään yhtenä potentiaalisena tapana hakea kasvua. Keskustelua listautumisen eduista ja mahdollisuuksista on tarpeellista lisätä. Alueelle tarvitaan enemmän esimerkkejä listautuneista yrityksistä, joiden myötä kiinnostus listautumiseen lisääntyy.
Tutustu LEAP-kasvuohjelmaan ja tule mukaan edistämään yrityksesi kasvua!
Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
p. 050 537 0525
juhamatti.huusko@savonia.fi
Tämä artikkeli on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa LEAP – Kasvuhakuisten pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen-hanketta (S22661), jonka toteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari. Osarahoittajana ja yhteistyökumppanina toimii Business Kuopio.
