Tiedustelu-sana kantaa mukanaan stigmaa, joka on pääasiassa peräisin elokuvamaailmasta saamistamme mielikuvista. Sana viittaa usein urkkimiseen ja johonkin salaiseen, josta ei puhuta julkisesti. Liikemaailmassa stigma ei välttämättä ole yhtä vahva, mutta käsite hakee sielläkin yhä muotoaan.
USA:ssa tiedustelutieto ja sen analysointi ovat jo osa kansainvälisen politiikan opetusta ja liittyy erilaisten prosessien tukemiseen. Pankit, vakuutuslaitokset ja useat monikansalliset yritykset rekrytoivat itselleen alan asiantuntijoita. Näin tekevät esimerkiksi McDonald’s ja Disney. Tällöin puhutaan kilpailijatiedustelusta (’Competitive Intelligence’). Käsitettä avasi liiketoiminnan näkökulmasta työelämäprofessori Martti J. Kari Kalpan Voittajaksi-seminaarissa Kuopiossa 6. helmikuuta.
Suomessa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa on mahdollista suorittaa Turvallisuus ja strateginen analyysi –maisteriopinnot, jotka tarjoavat valmiuksia turvallisuuteen liittyvän tiedon hankintaan, käsittelyyn ja analysointiin. Tiedekunnassa opettava työelämäprofessori Kari valotti esimerkkien avulla, kuinka tiedustelutietoa ja sen analysointia hyödynnetään nimenomaan liike-elämässä.
Pupuaivojen ajatusharhat
Tiedusteluanalyysi on aivojen työtä. Ihmisaivot toimivat vuosituhantisesta kehityksestä huolimatta yhä edelleen luolamiehen ja –naisen aivojen tavoin. Meillä on ”pupuaivot”, jotka toimivat vaistonvaraisesti ja pitävät meidät hengissä äkillisissä vaara- ja kriisitilanteissa. Pupuaivomme synnyttävät usein myös ajatteluharhoja, joissa esimerkiksi tulkitsemme uutta tietoa niin, että sivuutamme oman kantamme vastaisen tiedon ja päädymme tulkintaan, joka tukee aiempia käsityksiämme asiasta. Tiedusteluanalyysi pyrkii erilaisten tekniikoiden avulla siirtämään ajattelua enemmän ”kilpikonnan aivojen” suuntaan avaamalla ja korjaamalla näitä aivojemme tuottamia kognitiivisia harhoja ja vääristymiä.
Tiedustelutiedon analyysillä varaudutaan yllätyksiin
Tiedustelutieto tuottaa informaatiota vastustajasta, mutta myös liiketoimintakilpailijasta ja vallitsevista olosuhteista liiketoiminnassa. Sen tarkoitus on tukea päätöksentekijää hahmottamaan vaihtoehdot sekä niiden edut ja haitat objektiivisella tiedolla ja analyysillä, jossa vanhoja ideoita katsotaan uudesta näkökulmasta. Analysointi pitää sisällään hypoteesien kehittämistä ja testaamista, käsitteiden haastamista, niiden tulkintoja ja tulevaisuuden arviointia näiden perusteella. Tiedon tuottaminen kokonaisuudessaan on nelivaiheinen prosessi, johon kuuluu datan kerääminen, analyysi, valmiin tiedon raportointi sekä sen käyttäminen prosessien suunnittelussa, johtamisessa ja kehittämisessä. Kaikki tämä antaa käyttäjälleen paremmat valmiudet varautua ”yllätyksiin”.
Karin mukaan suurimmalla osalla yritysjohtajista on tietoa käytettävissään, mutta haasteena on kyky analysoida saatua tietoa sekä käyttää siitä saatuja tuloksia toiminnan suunnittelussa. Tiedusteluprosessien hyödyntäminen olisi Karin mukaan toiminut hyvin esimerkiksi korona-pandemian hillitsemisessä. Epidemiasta näkyi merkkejä Kiinasta saadussa tiedustelutiedossa jo ennen kuin tauti lähti leviämään.
Kirjoittaja:
Tarja Tapaninen
TKI-asiantuntija, monialaisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (MoTKI) vahvuusala,
Savonia-ammattikorkeakoulu
